Oulun steinerkoulun lukioon on valittu seuraavat opiskelijat yhteishaussa 2026. Lisäksi lukioon on hyväksytty kuusi hakijaa, jotka eivät ole antaneet lupaa nimensä julkaisuun.

Saga Erholtz

Aada Haapalainen

Venla Heikkinen

Wilhelm Jansson

Janniina Järvinen

Lauri Keränen

Amanda Koivupuro

Melina Kokko

Aada Koskela

Sanni Koskela

Natalia Lahnaoja

Miilia Lappalainen

Tony Lotvonen

Senni Lupari

Neve Määttä

Vinski Nieminen

Saana Särkelä

Adele Sääskilahti

Sabrina Tekle Asefaw

Venla Vesterinen

Eemeli Vornanen

Victor Väliaho

Vuosikertomuksen pääkirjoitus

Kulttuuri ei ole Oulun steinerkoulussa irrallinen lisä opetuksen ympärillä, vaan osa jokapäiväistä elämää ja oppimista. Juuri siksi tuntuu luontevalta, että koulumme on mukana rakentamassa Oulu2026-vuotta – aikaa, jolloin koko kaupunki tarkastelee itseään kulttuurin, yhteisöllisyyden ja luovuuden kautta. Steinerpedagogiikassa kulttuuri ymmärretään laajasti: taiteena, käsityönä, liikkeenä, tarinoina, juhlina ja tapana kohdata maailma. Jokaisella luokalla kulttuuri näkyy tekemisenä ja kokemuksina. Useilla luokka-asteilla tehdään vuosittain näytelmä, ja eurytmiaosuuksineen ne kasvattavat esiintymisen rohkeutta ja yhdessä tekemisen taitoa. Kulttuurikaupunkivuoden tarjontaan osallistumme mittavalla produktiolla, Tirlittan-musikaalilla, joka kuuluu Oulu2026:n viralliseen ohjelmaan. Lisäksi oppilaat ovat tehneet välineteatteria, nukketeatteria ja eurytmiaesityksiä sekä harjoitelleet puhe- ja draamataitoja kaikilla luokilla.

Kulttuuria rakennetaan myös käsillä tekemällä. Oppilaat ovat perehtyneet
suomalaisiin käsityöperinteisiin muun muassa vilja- ja villaprojekteissa, tutustumalla vanhoihin ammatteihin, valmistamalla puukon ja nuken, ompelemalla, neulomalla ja rakentamalla. Lukiossa opiskelijat ovat tehneet kirjansidontaa, kudontaa, kehräystä ja toteuttaneet taiteellisia töitä joko valtakunnallisena lukiodiplomityönä tai steinerkoulun päättötyönä. Käsillä tekeminen opettaa paitsi taitoja, myös suhdetta historiaan ja materiaaleihin.

Musiikki, juhlat, retket ja yhteiset tapahtumat rytmittävät lukuvuotta. Steinerkoulussa juhlimme paljon: kausijuhlat, kuten Mikael-, Kalevala-, adventti- ja pääsiäisjuhlat, tarjoavat perinteisten joulu- ja kevätjuhlien lisäksi mahdollisuuden laulaa, soittaa ja esiintyä yhdessä. Luonnossa liikkuminen, kuten marja-, ruska- ja hiihtoretket, leirikoulut, viljelyprojektit, kulttuurimatkat, maanmittausleiri ja Lapinvaellus, antaa mahdollisuuden elämyksellisille aistikokemuksille.

Kulttuuri näkyy koulussamme myös yhteisöllisyytenä. Tämänkin lukuvuoden aikana järjestettiin myyjäisiä, varainkeruutapahtumia ja talkoita, joissa oppilaat,
vanhemmat ja henkilökunta rakensivat yhdessä kouluyhteisöä. Villa Pukkilan
pihapiirissä ja rakennuksissa tehtiin korjaus- ja kunnostus-töitä, joiden kautta
vaalitaan arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä. Kaikki tämä on osa elävää
koulukulttuuria, jossa jokainen voi osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen. Samalla siirtyvät eteenpäin myös taidot, perinteet ja kokemus siitä, että kulttuuri syntyy tekemisestä ja yhteydestä toisiin ihmisiin.

Oulun steinerkoulussa kulttuuria eletään ja luodaan joka päivä. Lämmin kiitos kaikille oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilökunnalle ja koko kouluyhteisölle
kuluneesta lukuvuodesta. Kiitos työstä, tuesta, talkoohengestä, esiintymisistä,
käsillä tekemisestä ja kaikista yhteisistä hetkistä. Toivotamme kaikille aurinkoista,
levollista ja virkistävää kesälomaa!

Kalle Laurinaho, hallituksen puheenjohtaja, Oulun steinerkoulun kannatusyhdistys
Hanne Mattinen, toiminnanjohtaja ja
Anne-Mari Savolainen, rehtori

Varhaiskasvatuksella ja kouluilla on yhdessä kotien kanssa yhä suurempi hyvinvointitehtävä ja lasten ja nuorten väliset tilanteet eskaloituvat nopeasti niin somessa kuin kasvotustenkin. Kiireinen arki haastaa kohtaamisia.

Tule tutustumaan kuinka kiusaamista ehkäistään sovittelemalla varhaiskasvatuksessa ja kouluissa vahvistaen samalla koko yhteisön hyvinvointia.

Steinerkasvatuksen liitto järjestää kaikille kiinnostuneille huoltajille suunnatun ilmaisen infotilaisuuden etänä Teams-alustalla keskiviikkona 18.3.2026 klo 17:30-19:00!

Musiikkinäytelmä toteutetaan toukokuussa 2026 musiikinopettaja ja teatteritaiteen maisteri Anna Haukan johdolla.

Tirlittan – orpotyttö ihmisten ihmemaassa – musiikkinäytelmä kertoo perheensä menettäneen Tirlittan- tytön selviytymistarinan. Esitys sisältää taidokasta musiikkia, tanssia ja sirkustelua. Teoksen kantavia teemoja ovat rohkeus, pelon voittaminen, erilaisuuden hyväksyminen sekä perheen ja ystävien tärkeys. Anna Haukka vastaa sekä sävellyksistä että ohjauksesta, tuoden Oiva Paloheimon tarinaan uudenlaisen, moniaistisen ja nykyaikaisen tulkinnan. Tirlittan musiikkinäytelmä sopii lapsille, nuorille, perheille ja kaikille musiikin ystäville.

Esitykset 27.05.2026 – 29.05.2026 Nuottasaari-talolla. Liput alkaen 7€. Osta lippusi nyt!

Kuva: Hilma Ilkka ja Caro Ylihuttula

Molemmille steinerkoulun lukio oli ensimmäinen hakutoive yhdeksännen luokan lopuksi. Koko yhtenäiskoulun käyminen steinerkoulussa tuntui mukavalta jatkumolta. Tyrni stressasi aluksi, että pärjääkö hän lukiossa lukivaikeutensa vuoksi, mutta lopulta lukio tuntui jopa helpommalta, koska hän oli selättänyt vaikeimmat haasteensa lukemisen sekä kirjoittamisen kanssa jo yläluokilla. Irene ja Tyrni pitivät lukio-opintoja melko samanlaisina kuin yhdeksännen luokan opinnot, joissa oltiin jo syvennetty eri oppiaineisiin tuttujen aineenopettajien kanssa.

Lukion alkaessa kummankin tiedonhaku- sekä tekstintuottamistaidot olivat jo ennestään hyvät steinerkouluille ominaisen vihkotyöskentelyn myötä. Lukio-opiskelu vaati silti molemmilta paljon. 

Irene: “Lukiossa tekemistä oli paljon ja läksyihin meni aikaa. Opin rajaamaan, että ei ollut pakko panostaa kaikkiin aineisiin samalla tavalla.” 

Tyrni: “Valitsin alusta asti, mihin oppiaineisiin panostin eniten. Minun piti opetella uusi tapa opiskella, koska hallittavat kokonaisuudet ovat lukiossa suuria. Tietotekstien ymmärtäminen kirjasta oli vaikeaa, mutta omien muistiinpanojen työstäminen ja niiden kautta opiskelu auttoi muistamaan aiemmin opittua.”

Molemmat hajauttivat kirjoitukset kolmeen kertaan. Irenellä oli tavoitteena menestyä kirjoituksissa ja erinomaisesta suoriutumisesta kertovat todistuksen viisi laudaturia. Irene kertoo valmistautuneensa kirjoituksiin huolellisesti ja opiskelleensa myös kesällä syksyn kokeisiin. “Mutta ehdin tehdä muutakin, en käyttänyt koko päivää opiskeluun”, hän toteaa. Erityisen hyödylliseksi Irene koki vanhojen ylioppilastehtävien avulla kertaamisen.

Tyrni kirjoitti kuusi ainetta ja on erityisen tyytyväinen englannin cum laudeen. “Yläkoulussa mietittiin, voiko englannin kielen taito olla este lukio-opinnoille.” Sinnikkäällä työllä Tyrnin kielitaito edistyi koko lukion ajan. Terveystiedon Tyrni kirjoitti lähes vahingossa, kun päätyi syventävälle kurssille, jottei lukujärjestykseen tulisi aukkoja. Sen jälkeen hän pystyikin kirjoittamaan terveystiedon ensimmäisenä reaalina “harjoitusmielessä”. 

Tyrnin ja Irenen luokalta vähän alle puolet jatkoivat steinerlukioon. Opiskelijoita tuli siis paljon myös muista kouluista. Molemmat huomasivat, että uudessa porukassa heistä tuli erilaisia puolia esiin. Irene tunnisti, kuinka uudessa luokassa hänestä tulikin äänekkäämpi ja esimerkiksi oma ärrävika ei enää jännittänyt yhtä paljon. Tyrni huomasi, että oma itsevarmuus kasvoi lukion aikana ja aluksi koettu jännitys väheni.

Lukioajan kohokohtia muistellessa molemmilta nousivat Wanhojen tanssit sekä kulttuurimatka tärkeimpinä esille. Irene kertoi, kuinka Wanhojen tanssiharjoituksissa oli aina hauskaa ja yhdessä oli mukava mokailla. Tanssit tuntuivat enemmänkin kivalta harrastukselta kuin koululta.  

Tyrnin mielestä kulttuurimatka oli upea kaikessa kamaluudessaan. Kymmenen päivän Viron matkalle mahtui ilmeisesti dramaattisia hetkiä oman itsen sekä kavereiden kanssa. “Se oli kivaa, mutta samalla voit olla ärsyttävin versio omasta itsestäsi.”

Kummallakin ylioppilaalla on jo tulevaisuuden suunnitelmia. Irenen intohimona on lukeminen ja kirjoittaminen ja hän haluaa opiskella äidinkielen opettajaksi. Tyrni on yläkoulussa jo miettinyt kasvatusalaa ja nyt toiveissa on päästä opiskelemaan varhaiskasvatusta.

Harmittaako, että jäitte steinerkouluun lukioon? 

“Ei harmita! On ollut tosi mukavaa ja rentoa. Ei ole koeviikkoja eikä vaihtelevia ryhmiä. Opettajat tuntevat meidät opiskelijat hyvin”, toteaa Irene.

“Opettajilla on vähemmän painostava asenne menestymiseen”, Tyrni täydentää. Viimeiseksi Irene vielä lisää: ”Steiner on ollut mulle vähän niin kuin toinen koti. Oon todellakin tuntenut kuuluvani tänne.”

Teksti ja kuvat: Liisa Lauri ja Kati Ylinampa

Potential Toimitilat Oy:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen myötä alamme valmistella uusien koulutilojen remonttia ja koulun muuttoa. Tavoitteena on, että koulutyö tulisi alkamaan elokuussa 2026 uusissa tiloissa osoitteessa Kasarmintie 8H. Olemme todella innoissamme tästä uudesta vaiheesta Oulun steinerkoulun tarinassa ja kerromme asiasta lisää heti, kun aikataulut tarkentuvat.

Karl Robert Åström perusti nahkatehtaan vuonna 1863. Tehdas kasvoi nopeasti ja tehdasalue laajeni kattamaan ison osan nykyisestä Myllytullin kaupunginosasta. Arkkitehti Karl Sandelinin suunnittelema punatiilinen päällisnahkatehdas valmistui 1907. Birger Federleyn suunnittelema kolmas kerros lisättiin rakennukseen 1922. Veljekset Åströmin jälkeen rakennuksessa on ollut muun muassa Oulun yliopiston tiloja. Viimeisimpänä tilat ovat olleet OSAOn opetusravintola Hilikun käytössä.

• Syysloma viikko 43
• Ylioppilasjuhla 4.12.2026 klo 13:30
• Joulujuhla 19.12.2026
• Joululoma 20.12.2026–6.1.2027

Kevätlukukausi 7.1.–5.6.2027

• talviloma viikko 10
• pääsiäinen 26.–29.3.2027
• vappu 1.5.2027
• helatorstai 6.5.2027
• vapaapäivä 7.5.2027
• kevätjuhla 5.6.2027

Lisäksi teemme kaksi luokkakohtaista korvaavaa koulupäivää lukuvuoden aikana.