Usein kysyttyä

Kokosimme usein kysytyt kysymykset tänne

Jos et löydä vastausta mieltäsi askarruttavaan kysymykseen alta, olethan yhteydessä. Autamme mielellämme.

Ota yhteyttä

Steinerkoulun keskeisin tavoite on yksilöllisyyteen ja ajattelun vapauteen kasvattaminen. Steinerpedagogiikka ei siis ole niin sanottua vapaata kasvatusta. Vapaus ei ole menetelmä vaan päämäärä. Tavoitteena on sellaisten itsenäisten ja vapaiden ajattelijoiden kasvattaminen, jotka ymmärtävät oman toimintansa syyt ja seuraukset.

Lähde: Paalasmaa, Jarno: Omassa rytmissä.
Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. PS-kustannus 2009.

Kuten jo edellisessä vastauksessa käy ilmi, oppilaan henkisen vapauden kunnioittaminen on tärkeää. Näin ollen oppilaalle ei myöskään välitetä mitään tiettyä maailmankatsomusta, vaan pyritään siihen, että jokainen luo itse oman maailmankuvansa ja päämääränsä. Esimerkiksi antroposofian opettaminen oppilaille steinerkoulussa olisi yksilöllisen vapauden idean vastaista. Antroposofia on käsitteenä vaikeasti yleisesti määriteltävissä, koska yksilöllisen ja ajattelun itsenäisyyttä korostavan luonteensa vuoksi se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

Lähde: Paalasmaa, Jarno: Omassa rytmissä.
Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. PS-kustannus 2009.

Steinerkoulut ovat uskonnollisesti sitoutumattomia. Uskonnon opetusta järjestetään uskonnonvapausalain ja Opetushallituksen laatimien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Suurin osa oppilaista opiskelee evankelisluterilaista uskontoa tai elämänkatsomustietoa, kuten muissakin kouluissa.

Lähde: Paalasmaa, Jarno: Omassa rytmissä.
Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. PS-kustannus 2009.

Lähtökohtana on ylittää näennäinen ristiriita yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden, vapauden ja tasa-arvon välillä. Jokaisen oppilaan yksilöllisen minuuden ja ainutlaatuisuuden kunnioittaminen juontuu jo ihmiskäsityksestä. Yksilöllisyyden kehitys nähdään omaksi itseksi tulemisena ja ydinminuuden vahvistumisena. Toisaalta koulun arjessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja arvostetaan vahvasti inhimillistä vuorovaikutusta. Myös kasvatuksessa painotetaan vahvasti toisten huomioimista, niin sanottua sydämen sivistystä. Esimerkiksi taide- ja taitoaineisen avulla voidaan ilmaista tunteita, avartaa mielikuvitusta ja oppia tulkitsemaan muita ihmisiä, elämää ja maailmaa eli lisätä yleistä suvaitsevaisuutta. Myös draamapedagogiikkaa hyödynnetään paljon. Ilmaisutaidon lisäksi opitaan ryhmätyöskentelyä ja toisten huomioon ottamista.

Lähde: Paalasmaa, Jarno: Omassa rytmissä.
Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. PS-kustannus 2009.

Muodollisesti steinerkoulut toimivat Suomessa yksityiskouluina. Suomessa termi ”yksityiskoulu” on huono, koska maailmalla yksityiskoulut ovat usein niin sanottuja eliittikouluja. Steinerkoulu ei kuitenkaan ole eliittikoulu, vaan koulu niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapselleen steinerpedagogista kasvatusta. Oppilaat otetaan kouluun ilmoittauttumisjärjestyksessä, eikä kenenkään koulunkäynti ole varallisuudesta kiinni. Yksityiskouluja steinerkoulut ovat muun muassa siksi, että ne voisivat toimia mahdollisimman paljon omista lähtökohdistaan. Steinerkoulua ei kehitetä ensisijaisesti valtiovallan tai talouselämän vaatimuksista. Ihmisen ei tulisi olla yhteiskunnan kaltainen, vaan yhteiskunnan ihmisen kaltainen. Toki tiettyä valikoitumista tapahtuu jo siinä, että tavallisuudesta poikkeavan kouluvalinnan tekeminen edellyttää ainakin jonkin verran tietoista kasvatusasennetta.

Lähde: Paalasmaa, Jarno: Omassa rytmissä.
Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. PS-kustannus 2009.

Perus- ja lukio-opetus on Suomessa ilmaista, ja sekä kunnalliset että yksityiskoulut saavat valtiolta oppilaskohtaisen valtionosuuden.

Opetushallitukselta tulevan rahan lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muuta rahoitusta, joka kattaa koulun pedagogisista erityispiirteistä ja materiaaleista syntyvät kulut. Oulun steinerkoulu rahoittaa toimintaansa varainhankinnalla (myyjäiset ja muut tapahtumat) sekä perheiden vapaaehtoisilla tukimaksuilla.

Perhekohtainen tukimaksu Oulun steinerkoulussa on viime vuosina ollut 500€/vuosi. Tukimaksun voi maksaa kuukausittain tai vaikka lukukausi tai -vuosi kerrallaan. Maksu on perheelle sama, olipa koulussa kerrallaan yksi tai useampia lapsia.

Lisäksi luokat voivat sopivat perhekohtaisesta luokkamaksusta, joka maksetaan luokan omalle tilille lukuvuosittain. Tällä rahalla mahdollistetaan pieniä retkiä, eväsostoksia ja tapahtumia (esim. bussi-/taksikyydit, teatteriliput ym.). Monella luokalla yhteisesti sovittu maksu on ollut 25 €/lukukausi, 50 €/lukuvuosi.

Steinerkoulusta, -pedagogiikasta ja steinerkoulujen oppilaista on tehty lukuisia tutkimuksia

Steinerpedagogiikkaan liittyviä maisteritutkimuksia

Jorma Pärssinen: Waldorf-koulun hallinnon kolmijäsenteinen toimintajärjestelmä ja sen toteutusmahdollisuudet Suomen steinerkouluissa vuosina 1955-2014

Jarno Paalasmaa: Lapsilähtöisyys ja vapaus. Miten lapsilähtöisyys ja vapauskäsitteet ymmärretään steiner-, montessori- ja freinetpedagogiikassa?